Vietin juhannuksen lapsen kanssa ulkona tuulta ja sadetta uhmaten, joten minulle ei ole maukkaita sinkku-uutisia juhannuksen riennoista. Pidennetty viikonloppu sujui rauhallisesti ja rentouttavasti, mutta nyt on taas aika palata sorvin ääreen. Tämä tarkoittaa paitsi aikaisia aamuja, myös nättejä, sääret paljastavia hameita. Vaikka kesä ei ole kuumimmillaan ja sääriäni peittävät parinkymmenen denierin sukkahousut, haluan olla karvaton. Säärten lisäksi haluan siistin bikinirajan ja kauniit kainalot.
Minua on siunattu vaalealla iholla ja tummalla tukalla. Ilman blondausta muistutan Lumikkia, mutta kukaan ei ole koskaan kertonut millä Lumikki poistaa ihokarvansa tai kasvaako hänellä hennot viikset suupielessä. Vaalennusaine saa ihmeitä aikaan päässä, mutta en ole koskaan kokeillut sitä muualle ihoon. Voisiko ihokarvat vaalentaa sen sijaan, että niistä yrittäisi päästä eroon? Tuskinpa, sillä ainakin vaaleat ystävättäreni käyttävät erilaisia karvanpoistotuotteita siinä missä tummatkin.
Minulla on ehkä normaalia paksummat ja itsepäisemmät ihokarvat. Olen kokeillut lukuisia karvanpoistokeinoja, mutta mikään ei kuitenkaan miellytä sataprosenttisesti. Sänki näyttää säärissäni typerältä, pienikin ihokarvanpoikanen seisoo tummana tolppana vaaleassa ihossani. Ikävä tuottaa teille tällaisia mielikuvia, mutta tämä taitaa olla jokaisen naisen (ja miksei miehenkin) elämää.
Karvanpoistossa fakta on se, että mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella.
Vahaus: Muistan kuuman kesäpäivän vuonna 2007. Ystäväni S oli ostanut kuumavahaa, jonka vannoi olevan kivuton, nopea ja kätevät keino päästä eroon säärikarvoista. Hän esitteli sileyttä hehkuvia jalkojaan, joiden innoittamana levitin mikrossa lämmitettyä vahaa sääreeni. Vahan päälle taputtelin paperiliuskan, johon sekä vahan että karvojen olisi määrä tarttua. Mitään pelkäämättä repäisin liuskan irti säärestäni. Kipu oli lamaannuttava, näin hetken tähtiä ja lennättelin ärräpäitä ilmaan ystäväni hymyillessä vieressäni: ”Vähän se tuntuu, mutta se on sen arvoista”. Vai sen arvoista?! Tarkastelin tulosta: liuskassa oli hieman vahaa ja pari hassua ihokarvaa, jalkani punotti pahemmin kuin Petteri Punakuonon nenä. Säärikarvojen sijaan vaha kuori irti ihoni. Jätin testin siihen, pesin vahan kuumalla vedellä pois ja punotus häipyi vasta parin päivän päästä.
Sokerointi: Ammattilaisen suorittama sokerointi toimii jaloissani paljon paremmin kuin kotona tehty vahaus, kokeilin sitä kerran. Mutta vaikka hinta ei ollut päätä huimaava, en silti jaksa käydä muutaman viikon välein sokeroitavana. Kotisokerointiakin olen kokeillut, eikä se tuo vastaavaa tulosta.
Veet: Tämä innosti minut bloggaamaan karvanpoistosta. Ystäväni E kannusti minua kokeilemaan veetiä viime viikonloppuna. Hän poistaa sillä kaikki häpykarvansa. Tuloksena on kuulemma sileä iho ilman pahoja sisäänpäin kasvaneita karvoja. Minäkin kokeilin. Ostin tuubin ja levitin sitä bikinirajoihini. Odotin maksimiajan, vähän ylikin ja kaavin aineen tuubin mukana tulleella muovilastalla pois. Osa ihokarvoista lähti mukisematta, osa katkesi ja osa, jännittävää kyllä, muuttui vaaleaksi. En ollut tyytyväinen tulokseen, sillä karvat eivät katkenneet juuresta, vaan sain aikaan lyhyen sängen. Jäljelle jääneet vaaleat karvat venyivät ja katkesivat, mutta en toki jaksanut raapia jokaista pois enää kunnon muovilastalla kaapimisen jälkeen. Illalla tulos näytti vähän siistimmältä – tämä ei välttämättä olekaan alkutuntemuksista huolimatta huono keino. Kainaloihin Veet ei kuitenkaan purrut kunnolla. Entä jos haluaa kunnon brassi-tyyppisen ratkaisun? Täytyykö ainetta levittää makuuasennossa jalkojen väliin, että se pääsee vaikuttamaan kunnolla?
Nyppiminen: Entisellä kämppäkaverillani R:llä on fiksaatio karvojen nyppimiseen. Hän saattaa nyppiä säärellisen karvoja yhden elokuvan aikana. Erään kerran hän tuli huoneeni ovelle kulmakarvat pikkiriikkisinä viivoina ja pinsetit kourassa valittamaan, että hänen kropastaan alkaa karvat loppua ja häntä huvittaisi nyppiä vielä lisää. Toinen ystäväni E nypitytti kainalonsa ennen häitään – tulos oli hyvä, mutta se vaati aikaa ja toisen osapuolen kärsivällisyyden. Nypin kyllä kulmakarvani, mutta sääret, kainalot ja bikirajat vaativat muun käsittelyn.
Höyläys: Tätä tekniikkaa käytän, mutta se ei kuitenkaan ole paras ystäväni. Höylään karvani pois siksi, että en ole löytänyt parempaa keinoa karvanpoistoon. Sheivaus on kohtalaisen nopeaa ja mielestäni vaivatonta, mutta en ole järin tyytyväinen tulokseen. Sääret vielä kestän, ne on helppo sheivata suihkussa, samoin kuin kainalot – paitsi että kainaloni eivät ole ikinä kauniin ”puhtaat”. Olen kokeillut kaikkea, sheivannut jokaiseen ilmansuuntaan ja erilaisilla höylillä, mutta kun kohotan käsivarteni alta paljastuu Homer Simpsonin parta. Ammattilainen pohti kerran, että minulla on niin ohut iho, että karvat kuultavat ajeltunakin ihon läpi. Ratkaisu voisi olla ihokarvojen poistossa juurineen ja siihen tepsivät ainakin yllämainitut vaha ja sokerointi, joiden lisäksi toimisi sekä epilointi että ikuinen karvanpoistoratkaisu laser. Vaha ja sokerointi ovat poissa laskuissa, tarkastellaanpa sitten epilointia.
Hanki partaterät täältä! Säästä jopa 50%!
Epilointi: Vedin kalsarikännit ystäväni S:n luona muutama vuosi takaperin. Hän oli saanut lahjaksi epilaattorin (en tiedä keneltä), joten muutaman kuohuviinilasin jälkeen kaivoimme sen esille ja laskin pöksyni. Ystäväni epiloi vasemmanpuoleisen bikinirajani samalla kun minä purin tyynyä. Kipu oli sietämätön tukevassakin humalassa. Tarvitsisin varmasti nukutuksen tai vähintäänkin kokovartalopuudutuksen, jos haluaisin poistaa kaikki karvani epilaattorilla. Olin pitkään kyseistä konetta vastaan, mutta pikkuhiljaa alan suhtautua asiaan eritavalla. Syynä lienee kesäaikana televisiossa vilkkuvat mainokset, joissa epilointia näyttää kivuttomalta. Toisaalta taas eräs ystäväni J epiloi itsensä pyllykarvoja myöten. Hän liputtaa epilaattorin puolesta niin voimakkaasti, että olen valmis antamaan koneelle uuden mahdollisuuden. J:n mukaan kerran epiloitu vartalo on paljon helpompi epiloida jatkossa: karvoja on vähemmän, koska ne eivät kasva tasaisesti takaisin, lisäksi karvat ovat hennompia, eikä ohuempien karvojen epilointi satu yhtä paljon, kuin omien pölkkyjeni kiskominen.
Laser: Tästä minulla ei ole kokemusta, mutta osan lottovoittorahoistani tulen käyttämään laseriin ja poistan ikävät mustat ihokarvani kokonaan ja lopullisesti!
Jokainen edellä mainittu ystäväni on nainen, mutta karvanpoisto pätee tietenkin myös miehiin. Turpakarvat poistetaan useimmiten perinteisesti höyläämällä, tosin tiedän miehen, joka käyttää Veetiä kasvoissaan. Lisäksi karvaton kauneusihanne on levinnyt myös miesten kaulan alapuolelle. Ilonan vanhemmanpuoleinen miesystävä sheivaa käsivartensa olkapään alapuolelta. Itse olen törmännyt moniin kokonaan häpykarvat ajaneeseen mieheen. Minä pidän siitä, vaikka moni kauhistelee karvattoman alapään näyttävän lapselliselta. Vaikka koko alapäätä ei sheivaisikaan, bikinirajat haluan siistiä. Tosin tulehtuneet ihohuokoset ja värikkäät näppylät ovat bikirajassa kaikkea muuta kuin siistit. Pitäisiköhän minun suunnata epilaattoriostoksille?
Silein terveisin,
Vilma
P.s. Haluatko partnerisi karvattomana vai karvallisena?
Säärikarvat miehillä on jees…mutta kaikista ei vaan ole ollut tarkoitus tulla niin karvaisia. Joillakin on, joillakin ei. Naisilla sama. Itse kuulun niihin, joilla on karvoja enemmän kuin omaksi tarpeeksi. Niin päässä kuin jaloissakin. Säärikarvojen poistamisen kuumavahalla opettelin 80-luvulla, kun kosmetologiopinnoissa päästiin kokeilemaan. Sen jälkeen olen todennut sen parhaaksi. No, nykyistä sokerointia en ole kokeillut vielä. Aikoinaan sitten siskoni innostui myös, kun kuuli kuinka pitkään sääret pysyvät siisteinä. Ensimmäisen liuskan kiskaisun jälkeen hän sanoi, ettei enää!!! Muutaman viikon päästä kuitenkin oli tyytyväinen edelleen siistinä pysyneisiin sääriin. Sisko on pysynyt myös samalla linjalla-eli vahaus on tehokas! Vahauksella on myöskin vaikutusta karvan kasvun vähenemiseen. esim, itselläni on jo pitkään ollut alueita, joihin ei enää kasva karvaa. Kipukynnystä se tosin vaatii…en suosittele sellaiselle, joka ei kestä ”pientä kipua”. Siinähän repäistään paljon karvaa kerralla. Aloittaessa kannattaa ottaa vain pieni kapea alue kerrallaan ja totutella. ja jatkaa samantien… AAAHH! Siistit sääret pitkään!!!