Tuvan nurkassa
Vanha kaappikello
Käy mennyttä aikaa
Viisarit pyörien taaksepäin
Kertovat eilisen tarinaa
Aatteissain palaan siihen päivään
Siihen hetkeen kun tavattiin
Kesken kaiken Kellon viisarit seisahtuu
Mieleeni jää yksi kuva
Kaunis muisto
Ruskeat silmäsi
Ja aika
Kun katseemme ensi kertaa kohtasi
Muistan tuon kaiken ikuisesti
Väännetään kello käymään tulevaa aikaa
Sinä ja minä
Yhdessä
Kaappikellon kumistessa tasatuntia
Katsomme jälleen toisiamme
© Jussi Erkkilä
Ei kommentteja!
Artikkelille ei ole vielä jätetty kommentteja, ole ensimmäinen!